Surulintu

2020

Öljyväri A4-kokoiselle akryyli- ja öljymaalauspaperille, mustissa kehyksissä.

Meneillään olevaa syksyäni on leimannut toisaalta syvä suru, toisaalta jatkuva kiire työpuolella. Minullehan tämä maalaaminen on ainakin toistaiseksi rakas harrastus, josta saa välillä niukasti lisätuloakin. Siksi se myös saa väistyä, kun aika ei anna periksi. Ei sillä, että se tuntuisi mukavalta.

Ehkä juuri surusta johtuen en ole kyennyt entiseen tapaan tarttumaan keskeneräisiin töihini, enkä ole yrittänytkään. Ilmauksen pitää soljua vapautuneesti, ei pakotetusti. Eräänä iltana muistin kuitenkin kohtauksen Wallander-sarjan kaikkein viimeisestä jaksosta, jossa Kurt on joutunut jättämään työnsä Alzheimerin vuoksi ja katsoo lohduttomana ulapalle. Se aihe oli pakko maalata ja otin kuvakaappauksen, jota kuitenkin käytin vain löysänä referenssinä. Maalauksen nimi juontaa tuosta jakson nimestä.

Päätin samalla aloittaa maalauksella sarjan "yhden illan impressionismia". Samana iltana pitää siis valmistua. Näitä töitä aion epäsäännöllisesti tehdä idean iskiessä. Formaattina tulee todennäköisesti aina olemaan A4-kokoinen erikoispaperi, jonka kuitenkin saa helposti kehyksiin, jos joku työstä kiinnostuu.

LAHJOITETTU toiselle surunsa kanssa elävälle ystävälle.